Yritysesittely: Baltic Yachts – Superpursien synnyinkoti

Ajankohtaista 11.06.2019

Vierailu Baltic Yachtsin tuotantotiloihin Pietarsaaressa saa purjeveneintoilijan haukkomaan henkeä. Miten on mahdollista, että pienessä Suomessa osataan rakentaa näin suuria ja innovatiivista huipputekniikkaa sisältäviä aluksia? Varsinkin kun muistaa, että kaikki alkoi vain 45 vuotta sitten kun viisi nuorta venerakentajaa päätti perustaa oman firmansa.

Nuoren Baltic Yachts –veistämön ensimmäiset purjeveneet eivät nykymittapuun mukaan olleet luksuspursia. Niiden suunnittelusta vastasi kanadalainen toimisto C&C Yachts, pienin oli 33-jalkainen ja suuremmasta Baltic 39:tä tuli myyntimenestys; niitä valmistettiin peräti 74 kappaletta. Ensimmäinen Baltic esiteltiin Hampurin venenäyttelyssä vuonna 1974, kyseessä oli Baltic 46. Tähän päivään mennessä veistämö on toimittanut yhteensä 550 venettä ja toiminnan alkuvuosien jälkeen käytännössä kaikki tuotanto on mennyt vientiin. Valmistetuista pursista peräti 12 venettä on yli 100 jalkaa pitkiä.

Nautorilta veneenrakennusalan ikonin P.G. Johanssonin kanssa vuonna 1973 lähteneet veneveistäjät halusivat valmistaa keveämpiä ja suorituskykyisempiä pursia, nimenomaan sandwich-tekniikkaa käyttäen. Tähän aikaan suurin osa purjevenerungoista valmistettiin umpilaminaatista. Balticilla ryhdyttiin rakentamaan rungot kerrosrakenteena, jonka ytimenä käytettiin balsaa. Tuloksena oli keveämpi ja jäykempi rakenne, jolla oli myös paremmat eristysominaisuudet.

Taloudelliset rahkeet vahvistuivat, kun yritys siirtyi Hollmingin omistukseen vuonna 1977. Samalla perustettiin myyntikonttori USA:han. Neljätoista vuotta myöhemmin toimiva johto osti yrityksen, joka näin sai kolmisenkymmentä omistajaa. Seuraava suuri muutos tuli vuonna 2013, kun Baltic Yachts siirtyi saksalaisen Ottobock-ryhmän omistukseen. Ottobock valmistaa ortopedisiä apuvälineitä hiilikuidusta, samasta materiaalista kuin Baltic veneensä. Yhtiön omistaja Hans Georg Näder, joka on Baltic Yachtsin hallituksen puheenjohtaja, on pitkään ollut veistämön uskollinen asiakas. Hänelle on rakennettu kuusi Pink Gin –venettä, joista uusin ja samalla maailman suurin hiilikuitusluuppi laskettiin vesille heinäkuussa 2017.

Kaksi tehdasta

Baltic Yachtsilla on Pohjanmaalla kaksi toimipistettä. Alkuperäinen veistämö on Bosundissa ja vuonna 2009 avattiin valtavat toimitilat Pietarsaaressa, Alholmenin satamassa. Täällä suuret purret voidaan laskea veteen käytännössä suoraan valmistustiloista. Avaralle pihalle on myös kaivettu ”kölitasku” jossa jopa seitsemän metriä syvät kölit voidaan asentaa runkoon ennen vesillelaskua.

– Veneiden valmistus tapahtuu molemmissa tehtaissa tuotantosuunnitelman mukaan, Baltic Yachtsin myyntipäällikkö Marcus Jungell kertoo. Tilantarve ratkaisee. Juuri nyt Alholmin tehtaassa valmistuvat Baltic 142 ja Baltic 112. Bosundissa tuotannossa on järjestyksessä toinen Baltic 67 Performance Cruiser sekä moottoriveneitä. Siellä valmistui myös viime vuonna Baltic 175 Pink Gin.

Lähes 54-metrisen Pink Ginin on suunnitellut saksalaienn toimisto judel/vrolijk & co ja sisustussuunnittelusta vastasi Design Unlimited. Koko alus on rakennettu hiilikuitukomposiitista, myös salongissa oleva flyygeli. Vieraita mahtuu mukaan 10 ja omistajan kajuutasta avautuu laidasta kulkutie omalle uimatasolle. 

– Pystymme tehtaissamme valmistamaan jopa 260-jalkaisia veneitä, Marcus jatkaa. Suurin tähänastisista oli 197-jalkainen panamax-ketsi Hetairos, joka toimitettiin ostajalle vuonna 2011.

Kysymykseen siitä, onko jotain ”suurta” tulossa Jungell vastaa kryptisesti ”kyllä me neuvottelemme useastakin, mutta en kommentoi lähemmin”. Ensi vuoden alussa on joka tapauksessa tarkoitus käynnistää Baltic 146:n valmistus.

Palma de Mallorcalla Balticilla on yrityksen itse omistama 18 henkeä työllistävä tytäryhtiö. Työntekijöistä seitsemän on suomalaisia. Kyseessä on huoltoveistämö, joka tekee sekä takuuhuoltoja että muita korjauksia asiakkaiden veneisiin. Asiakkaina ovat myös muut kuin Baltic-pursien omistajat ja yhtiön liikevaihto on noin viisi milj. euroa. Useat loistopurret viipyvät Välimerellä ainakin osan vuodesta ja Palma on keskeinen paikka, jossa niille voidaan tarjota huoltopalveluja. Samalla voidaan vaihtaa kokemuksia eri valmistajien kesken veneissä mahdollisesti esiintyvistä ongelmista.

Baltic Yachts työllistää tällä hetkellä 280 henkeä ja liikevaihto on noin 40 milj. euroa. Alholmenin vanha tullitalo on otettu käyttöön suunnittelutoimistoksi, jossa työskentelee 28 henkeä. Veistämöllä pidetään tärkeänä, että omasta takaa löytyy osaamista mahdollisimman laajalla rintamalla. Alku- ja rakennesuunnittelu, sähkö- ja elektroniikkapuolen osaaminen, puusepän taito ja itse veneen rakentaminen – ilman näitä taitoja ei superpursia synny.

Suurissa veneprojekteissa ns. ”in-house” osaaminen yhdistyy tilaajan mukaansa tuomaan asiantuntemukseen, jota voivat edustaa esimerkiksi veneen pää- ja sisustussuunnittelijat, tuleva kippari ja muut asiantuntijat.

– Rohkaisemme omistajia liittymään osaksi tiimiä, eli Baltic-perhettä, Jungell toteaa.

”Yhdessä olemme perhe”

Hallituksen kilpailukykysopimus, joka solmittiin kesällä 2016 pidensi työntekijöiden viikoittaista työaikaa puolella tunnilla. Marcus Jungellin mukaan tämä merkitsi työntekijän kannalta 24 tuntia lisää työaikaan vuodessa, periaatteessa ilman palkanlisäystä. Baltic Yachtsilla lisätunnit päätettiin tänä vuonna käyttää hyväksi toisella tavalla käynnistämällä Baltic Together –projekti.

– Yrityksen menestyksen kannalta henkilökunnan yhteenkuuluvuustunteella ja hyvinvoinnilla on suuri merkitys, Marcus Jungell toteaa. Päätimme tänä vuonna kannustaa yhdessä tekemistä tällä projektilla, jonka yhteydessä järjestettiin 64 eri tapahtumaa henkilökunnalle työajan ulkopuolella. Kyseessä oli erilaisia kuntoilu- ja urheilumahdollisuuksia sekä kulttuuriin liittyviä yhteistapahtumia. Kävijöitä oli keskimäärin 13,5 henkeä per tapahtuma. Kokemuksemme tästä projektista olivat niin hyviä, että sitä jatketaan ensi vuonna vapaaehtoismuodossa.

Innovaatioherkkyyttä

Baltic Yachtsin suunnittelutiimi kehittää jatkuvasti uusia innovaatiota, joilla pursien käsiteltävyyttä ja suorituskykyä parannetaan tieteellisin menetelmin. Veistämökäynnillämme meille esiteltiin yksi sellainen, dynaaminen vakauttamisjärjestelmä DSS (Dynamic Stability System), joka rakennetaan ensi vuonna toimitettavaan Baltic 142:een.

Farr Yacht Designin piirtämä Baltic 142 on ensimmäinen näin suuri purjevene, johon asennetaan dynaaminen vakauttamisjärjestelmä DSS. Poikittain liikkuva foili on yhdeksän metriä pitkä ja sen on valmistanut ranskalainen Isotop-yritys. Foili kestää 140 tonnin kuormituksen, kun se on täysin ulostyönnettynä purren suojan puoleisesta laidasta. 

DSS rakentuu horisontaalisesti liikuteltavasta evästä eli foilista, joka vesilinjan alapuolella pistää ulos rungosta heti nostettavan kölievän takaa. Yhdeksän metriä pitkä hiilikuituevä asennetaan poikittaiskoteloon, joka on veneen pilssissä, omistajankajuutan alla. Sitä liikutellaan hydraulisella vinssillä ja taljasysteemillä ja työnnetään ulos suojan puolelle, jolloin foili pienentää veneen kallistuskulmaa, parantaa vauhtia ja mikä tärkeintä, vähentää purren nyökkimistä eli pituuskallistumista. Tämän ansiosta kulkumukavuus paranee huomattavasti.

Baltic Yahts on yhteistyössä DSS-systeemin kehittäjien Hough Welbournen ja Gordon Kayn kanssa sekä tietysti myös purren pääsuunnittelijan Farr Yacht Designin kanssa. Systeemiä on jo sovellettu pienemmissä pursissa, mutta se rakennetaan nyt ensimmäistä kertaa superjahtiin. Vastaavanlaisia ratkaisuja on myös nähty kuuluisissa avomerikilpapursissa kuten suomalaisen Ludde Ingvallin CQS:ssä ja australialaisessa Wild Oats XI:ssä.

Baltic 142 on valmistettu hiilikuitukerrosrakenteesta, se on 43,3 metriä pitkä ja painaa 134 tonnia. Propulsiojärjestelmä on dieselsähköinen ja perästä leveä pursi on varustettu kahdella peräsimellä. Tilaratkaisussa erikoista on se, että omistajan kajuutta on keskellä venettä, jossa purren liikkeet aallokossa ovat pienimillään. Mutta myös konehuone lähellä.

Myös purren ylärakenteen suunnittelu ja valmistus on ollut vaativaa insinöörityötä. Jotta se olisi mahdollisimman matala ja virtaviivainen, ei kattopalkkeja ole ollenkaan. Silti ylärakenteen on kestettävä isopurjeen jaluksen aiheuttaman 24 tonnin vetorasitus, koska levanki on kansikajuutan katolla.

Toinen suuressa hallissa valmisteilla ollut pursi on Baltic 112, jonka on suunnitellut asiakkaan projektiin tuoma Malcolm McKeon. Pursi toimitetaan kesällä 2019 ja se on nopea, helppokäyttöinen perhe-cruiser, jolla myös tullaan osallistumaan avomerikilpailuihin. Kippariksi on omistaja varannut kokeneen John Walkerin. Veneessä tulee olemaan erittäin edistyksellinen hydraulinen 3D-keulapurjesäätösysteemi, johon kuuluu neljä Harkenin kannen alle sijoitettua hydraulisylinteriä. Jaluspisteitä voidaan säätää nappia painamalla ohjaajan paikalta.

Veneessä on myös teleskooppinen köli ja heti sen takana rungosta alas laskettava propulsiolaite, jossa on säätölapapotkuri. Alas laskettuna vetolaite kääntyy 90 astetta suuntaansa, joten Baltic 112 –veneessä ei ole erillistä keulapotkuria. Kun laite käytön jälkeen nostetaan sisälle, sulkeutuvat sitä peittävät runko-ovet hydraulisesti. Laitetila tyhjenee sen jälkeen paineilmalla. Purjehdittaessa vauhti paranee 0,2 solmulla eikä vetolaite aiheuta epämiellyttävää resonanssivärinää.

Palkittuja pursia

Vuosien varrella Baltic Yachtsin suuria pursia on eri tilaisuuksissa palkittu kunniakirjoilla ja pokaaleilla. Balticeilla on pärjätty hyvin suurissa avomeri- ja valtameritapahtumissa ja aivan äskettäin Baltic 130 My Song oli nopein yksirunkovene perinteisessä RORC Transatlantic Racessa Teneriffalta Karibian Grenadalle. Pursi toimitettiin vuonna 2016 ja se on voittanut parhaan purjeveneen palkinnon World Superyachts Awards –kilpailussa.

Aikaisemmin kilparadoilla on kunnostautunut esimerkiksi Baltic 108 WinWin, joka vuonna 2016 voitti Sardinialla arvostetun Maxi Yacht Rolex Cupin ja oli toisena seuraavana vuonna. Tänä vuonna WinWin jatkoi maalipaukkujen keräilyä Palman Superyacht Cupissa.

Viimeisin palkintovoittaja on veistämön omistajan 175-jalkainen Pink Gin, joka nimettiin vuoden 2018 parhaaksi superjahdiksi yli 50-metristen luokassa. Myös tässä purressa on innovatiivisia ratkaisuja, joista yksi on rungosta ulos taittuvat parvekkeet/uimatasot. Toinen sellainen avautuu omistajan kajuutasta. Aukon tekeminen veneen laitaan, jota rasittavat sekä takilan valtavan purjealan että syvän 71 tonnia painavan bulbikölin aiheuttamat vääntömomentit, vaatii todella huolellista lujuuslaskentaa.

Pink Giniin asennettiin myös ensimmäinen Force Feedback –ohjaussysteemi, jolla perämiesten niin arvostama ”pinnatuntuma” välitetään peräsimestä ohjauspyörään. Elektroninen sylinterisysteemi poistaa pitkien ohjauskaapeleiden tai –tankojen tarpeen ja keventää ohjausta, säilyttäen kuitenkin ohjaustuntuman. Systeemin voi myös personalisoida vastaamaan eri kipparien mieltymyksiä ja sitä voi säätää vaihtelevien aallokko-olosuhteiden mukaan.

Marcus Jungell haluaa nostaa esille myös Baltic 67 Performance Cruiserin, joka tällä haavaa on veistämön ainoa tuotannossa oleva semi-custom –malli. Se on osoittautunut suosituksi ja toinen vene onkin nyt valmisteilla Bosundissa. Kyseessä on kevyt, nopea ja helposti purjehdittava hiilikuiturakenteinen cruiseri, jonka asiakas voi itse ”customoida” haluamallaan tavalla. Kaikissa veneissä on sama runko ja samat perussysteemit, mutta 67:een saa haluttaessa esimerkiksi teleskooppisen nostokölin. Suorituskykyä parantaa se tosiasia, että Baltic 67 on noin 10 tonnia kevyempi kuin monet saman kokoluokan sarjatuotantoveneet.

Baltic Yachtsin suunnittelutoimiston katonrajassa on vaatimattoman kokoinen banderolli, joka kertoo koko totuuden: ”Home of the world’s best boat builders”.

Juttu on julkaistu alun perin Finnboat Newsissä nro 3/2018.

Teksti: Kari Wilén, kuvat: Baltic Yachts