Talvi pettää, kevät ei

Blogi 27.01.2025

Minulla on ollut vuosia epävirallisena kummilapsena muuan RIB-vene. Se ei ole minun, eikä minulla ole siihen muodollisia vastuita tai oikeuksia, mutta kun sitä paljon käytän, osa sen huoltajuudesta on vaivihkaa siirtynyt halukkaille harteilleni.

Kuten päätös siitä, milloin on aika ottaa vene talviteloille. Se on opettanut, etteivät vuodet tosiaankaan ole veljiä keskenään.

Yhtenä vuonna vene pysyi vesillä melkein loppiaiseen asti. Olipa mukavaa sulatella jouluherkkuja tapanintanssien sijaan lumen kuorruttamassa saaristossa kurvaillen ja tehdä vuoden ensimmäinen venereissu jo, kun maissa vielä siivottiin rakettien jämiä puistoissa. Jo seuraavana vuonna talvi yllätti sekä autoilijan että veneilijän. Marraskuun lopun työreissulta ulkomailta palatessa kotisatama jäätynyt ja maa saanut puolen vaaksan paksuisen lumipeitteen. Suvikumeille jääneellä autolla ei olisi ollut traileriluiskalle mitään asiaa.

Vene oli pakko ajaa jäitä rikkoen suoraan huoltoliikkeen laituriin, missä nostolaitteet ovat ammattimaisemmat. Kokemuksesta viisastuneena voin nyt kertoa, että kumiveneellä jäissä ajaminen ei ole lainkaan rentouttavaa ajanvietettä.

Jos venettä ei erikseen ole valmistellut talventulon yllätyksiin, kauden jatkamiseen sen loppupäästä liittyvät riskit ovat aika suuria. Siksi yllättävä ja äkillinen nostopakko ei aiheuta suuria tunteita. Pieni bonus meni sivu suun, siinä kaikki. Somessa leviävät videoklipit tammikuussa merellä porhaltavista lajitovereista synnyttävät pientä haikeutta, eivät kateutta. Nojatuolissa takkatulen ääressä, teekuppi kädessä, on helppo suoda toisille onnen hetkiä. Kevääseen ja kauden alkuun suhtautuu aivan toisella innolla. Messusesonki alkoi jo Düsseldorfissa ja jatkuu seuraavaksi Helsingissä helmikuussa ja Tukholmassa maaliskuussa.

Toimittajan ammatillista mieltä vähän latistavat valmistajien ja kauppiaiden murheet laskevista liikevaihdoista ja varastoveneiden korkotappioista, mutta ne eivät oikeastaan ole tavallisen veneilijän murheita. Ja koska toimittajan sisällä asuu myös riviveneilijä, tohkeissaan sitä toki on päästessään kauden uutuusmalleja tutkimaan. Ei ostomielessä, vaan siksi, että veneet nyt vain ovat maailman kiinnostavimpia vekottimia. Käypä messuilla sitten ammatillisesti tai huvikseen, ne myös sytyttävät jokakeväisen poltteen vesille pääsystä. Risuja nuotioon lisäävät kaverit, jotka yhä useammin ottavat puheeksi tulevat keväthuollot ja niiden myötä mahdolliset lisävarustelut veneisiinsä; mikä on pakollista hoitaa kuntoon viimeistään tänä vuonna, mikä yleisesti ottaen viisasta pidemmällä tähtäimellä ja mikä vain yksinkertaisesti kivaa tai mukavaa.

Täyteen roihuun veneilyliekki pääsee, kun talkoopyyntöjä alkaa tipahdella puhelimeen. Ensimmäiset pohjan hionnat tehdään jo, kun ensimmäiset pälvet vasta sulavat telakalle. Maalaustöiden aikaan aurinko jo lämmittää mukavasti poskipäitä ainakin suojan puolella venettä. Ennen vesillelaskuja ja mastonnostoja pitää jo kaivaa kuorivaatteet kaapin perukoilta ja viimeistään pelastusliivien sovitus ja vuositarkastus menee jo ihan fiilistelyn merkeissä.

Toki keväätkin tulevat vuosittain vähän eri aikoina. Joskus siitä saattaa seurata kärsimättömyyttä. Mutta toisin kuin etu- tai takatalvet, keväät eivät koskaan tuota pettymystä.

Bloggaaja on purjehdukseen erikoistuva freelance-toimittaja ja merimelonnan harrastaja Pasi Nuutinen (nuutispasi@gmail.com)