Veneily on läpileikkaus suomalaista elämää – ei ylellisyyttä
Blogi 24.03.2017
Usein kuulee veneilyn olevan herrojen hupia, mutta Helsingin venemessujen yli 71 000 kävijästä ja yli 500 veneen tarjonnasta näki hyvin, että veneily on koko kansan harrastus ja suuri osa venetarjonnasta on suunnattu koko kansalle. Suomessa on Trafin uusimman tutkimuksen mukaan yli 1,1 miljoonaa venettä, eli olemme Uuden Seelannin kanssa maailman venetihein maa.
Vaikka veneily on läpileikkaus suomalaista tavallista elämää, venealan imago on edelleen ylellinen. Ylellisyysmaine näkyy uutisissa. Kallis luksus ylittää uutiskynnyksen ja sama kohtelu on tuttua muillakin toimialoilla: autopuolellakin Ferraria esitellään ja Fiatia myydään.
Trafin tutkimuksen mukaan vuonna 2016 suurin ryhmä kaikista moottoroiduista 554 000 vesikulkuneuvosta oli enintään 20 hevosvoiman moottorilla varustetut perämoottoriveneet. Kaikkien moottoroitujen vesikulkuneuvojen keskipituus arvioitiin 5,4 metriin ja keski-ikä 19,5 vuoteen, joten suomalainen keskivertovene on varsin vaatimaton. Totta kai isoja ja kalliitakin myydään ja hyvä niin, koska se kertoo talouskasvusta ja vaurastumisesta, mikä on positiivinen asia.
Ylellisyysmaine on kansainvälisestikin tunnistettu ongelma ja antaa veneilyn harrastajista ja koko alasta hyvin kapean kuvan. Vielä on paljon työtä tehtävänä, jotta päättäjät ymmärtävät, että veneala on henkisen ja taloudellisen hyvinvoinnin tuoja, johon kannattaa panostaa.
Veneala tuo vientituloja ja ruokkii palvelusektoria
Veneala tuo veneviennin kautta merkittäviä vientituloja ja kotimaan veneily luo perustan koko saariston ja Järvi-Suomen turismista elävälle palvelusektorille. Suomalainen keskivertoveneilijä tekee 17 päiväretkeä ja 16 yöreissua kesässä, eli käyttää paljon saariston palveluja. Kun kehitetään palveluja veneilijöille, moottoripyöräilijöille ja muille matkailijoille, niin luodaan elinvoimaa ja työllisyyttä. Liikkuminen vesillä ja luonnossa taas tuo henkistä hyvinvointia ja on sitä koko kansan ulottuvilla olevaa alhaisen kynnyksen luksusta.
Viime vuosien leikkausten ja negatiivisten toimenpiteiden kierre on saatava käännettyä: nyt tarvitaan tekoja, jotka kannustavat työllisyyteen ja talouskasvuun. Kun on uskoa tulevaisuuteen ja panostetaan parempaan palveluun ja pidennetään matkailusesonkia, niin meillä on enemmän tarjottavaa myös ulkomaisille matkailijoille, joiden kesälomakausi poikkeaa suomalaisesta. Tämä parantaa edelleen saariston elinvoimaa ja tuo kaivattuja verotuloja myös valtion kassaan.