Kokonaisvaltaista suomalaista laatua: AMT-Veneet Oy

Ajankohtaista 20.10.2017

Kontiolahdella toimiva AMT-Veneet Oy on kohta 30-vuotias venevalmistaja, joka on ylpeä siitä että kaikki tehdään itse – suunnittelusta ja muotinvalmistuksesta aina ajovalmiin veneen rakentamiseen. Tehtaalla on 12 mallia tuotannossa ja jatkossakin on tarkoitus keskittyä lujitemuovisten perämoottoriveneiden valmistukseen.

Vuonna 1987 perustetun AMT-Veneet Oy:n omistus jakautuu perustajan Aimo ”Ami” Mustosen perheen ja firman toimitusjohtaja Mikael ”Migi” Winqvistin kesken suhteessa 60–40 prosenttia. Mustonen ei enää osallistu operatiivisesti veneiden valmistukseen, mutta kylläkin tuotekehitykseen ja lisäksi suunnittelee kaikki uudet mallit – kuten hän on tehnyt vuodesta 2005 alkaen, jolloin ensimmäiset AMT-veneet syntyivät hänen piirustuspöydällään. Toimitusjohtaja Winqvist tekee yrityksessä käytännössä ”kaiken”, varsinkin tuotteiden myyntiä ja markkinointia koskevan työn.

– Tapasin Amin ensimmäistä kertaa vuonna 2005, jolloin työskentelin Brandtilla Honda Marinen myyntipäällikkönä, 45-vuotias Mikael Winqvist kertoo. Olin aloittanut siellä vuonna 2001 ja siihen aikaan Brandt teki yhteistyötä Silverin ja muutaman toisen venevalmistajan kanssa.

AMT oli vuodesta 1987 alkaen toiminut Keskon Yamarin-malliston sopimusvalmistajana. Tuotanto alkoi modernilla Valkeakosken tehtaalla 4.11.1987 ja vuoden 2005 kesäkuuhun mennessä siellä valmistettiin yhteensä yli 30 eri venemallia ja runsaat 25 000 venettä. Ami Mustonen oli myös rakentanut muutaman Tristanin ja Vator 27 –veneen.

Uusi tehdas…

AMT-Veneet valmisti Yamarin-veneitä Valkeakosken tehtaalla kunnes koko tuotantolaitos paloi vuonna 2003. Uudet tuotantotilat Kontiolahdella otettiin käyttöön vuonna 2003.

– Muutto oli todella vaivaton, sillä kunta suhtautui hankkeeseen hyvin myötämielisesti ja joustavasti, Winqvist kertoo. Varsinkin ulkomaalaiset vieraat ihmettelevät kuitenkin välillä sijaintiamme Itä-Suomessa ja harvat suomalaisetkaan tietävät, että Joensuusta pääsee vaikka veneellä Helsinkiin. Järvialue alkaa aivan tehtaan vierestä.

– Tehtaan sijainti on siinäkin mielessä edullinen, ettei aivan lähistöllä ole muita venevalmistajia, hän jatkaa. Käsityötaitoista ja ahkeraa työvoimaa on siten saatavilla ja sitähän tarvitaan, koska venevalmistus on pitkälti käsityötä. Joensuu muodostaa suuren talousalueen, täällä on mm. Suomen suurin Prisma ja Motonet.

…ja oma mallisto

– Tapasin Ami Mustosen siinä vaiheessa, kun hän 2005 oli lopettamassa yhteistyötään Kesko-leirin kanssa, Migi Winqvist kertoo. Ami kertoi vähitellen suunnitelmistaan ja siitä, kuinka hänen teki mieli kehittää oma venemallisto. Brandtilla tehtäväkseni tuli selvittää, olisiko tässä Honda Marinelle business-mahdollisuuksia uuden venemalliston markkinoinnin ja myynnin osalta.

Helsingin venemessuilla helmikuussa 2006 ensimmäiset AMT-veneet esiteltiin näyttävästi yleisölle. Uusia venemalleja oli viisi kappaletta. – Viiden kokonaan uuden venemallin kehittäminen syksyllä 2005 kuuden kuukauden aikana oli jo sinänsä uroteko, Winqvist toteaa. Lisäksi uuden mallit sisälsivät tukun sellaisia ominaisuuksia, jotka myöhemmin ovat muodostuneet enemmän tai vähemmän standardeiksi alalla.

– Harmaa runkoraita ja harmaat sisustusvärit olivat tunnusomaisia AMT-veneille kymmenen vuotta eteenpäin, hän jatkaa. Integroidut Abloy-lukot, paikka kiinteälle karttaplotterille, vesisuksikaari pultattuna moottorikaivoon, omat säilytystilat kiinnitys- ja ankkurointivälineille sekä kuomutalli olivat uutuuksia, joita nykyään näemme lähes jokaisessa tämän kokoluokan veneessä.

Mikael Winqvist markkinoi ja myi AMT-veneitä Brandtilla kunnes hän vuonna 2007 siirtyi kokonaan veistämön leipiin.

Uusia malleja tasaiseen tahtiin

Tällä hetkellä AMT-Veneellä on 12 venemallia tuotannossa neljässä eri mallistossa. Välillä vanhoja venemalleja on päivitetty ja vuoden 2016 kesäkuussa alan kansainvälinen lehdistö sai koeajaa Finnboat Floating Showssa kahta uutta bowrider-mallia, AMT 230 BR ja AMT 190 BR.

– Tavoitteemme on kehittää ainakin yksi uusi venemalli per vuosi, Mikael Winqvist kertoo. Samalla kun alan näkymät ovat parantuneet ja kasvu on kiihtynyt, on venemallien elinikä lyhentynyt. Nyt se on noin viisi vuotta, ehkä jopa lyhyempi. Ennen venemallia saatettiin valmistaa ja myydä jopa kymmenen vuotta, nyt on panostettava nopeampaan kiertoon ja kehitystyöhön.

– Tämän päivän kuluttaja ostaa suoraan sen veneen minkä hän haluaa ja tarvitsee, Winqvist toteaa. Hän tekee sen ilman minkäänlaisia väliaskeleita, kuten että ensin hankitaan pienempi vene ja sitten siirrytään suurempaan.

AMT ei suunnittele siirtyvänsä alumiiniveneiden valmistukseen, vaan Winqvist näkee lasikuituveneillä olevan valoisa tulevaisuus. – Ja onhan verkostossamme eli Honda Marinen ohjelmassa sekä Silver- että Faster-veneet.

Vienti vetää

AMT-veneet Oy:n liikevaihto on 6,8 milj.euroa. Vuodesta 2013 kasvu on ollut tasaisen varmaa, mutta Mikael Winqvistin mukaan vuosi 2009 oli todella vaikea.

– Sen jälkeen, kun talvella 2006 esittelimme ensimmäiset venemallit, kasvukäyrät osoittivat melkein kohtisuoraan ylöspäin, Winqvist toteaa. Näin mentiin pari vuotta, kunnes vuoden 2008 finanssikriisi pysäytti venekaupan. Välillä noustiin pohjamudista, mutta myös vuosi 2012 oli hankala. Sen jälkeen liikevaihtomme on koko ajan noussut.

AMT-veneiden vienti vetää Winqvistin mukaan hyvin. Tärkeimmät vientimaat ovat Norja ja Ruotsi, mutta luettelossa ovat myös Sveitsi, Saksa, Tanska, Viro, Venäjä, Englanti, Belgia, Hollanti ja jopa Turkki.

– Kuvaavaa on, että viennin merkitys ja sen osuus on kasvanut suuresti, Winqvist sanoo. Tässä olemme samassa tilanteessa kuin muutkin menestyvät suomalaisvalmistajat. Kun vientimme vielä vuosina 2007-2008 oli samaa suuruusluokka kuin kotimaan myynti, on sen nyt noin 80 prosenttia liikevaihdosta. Tämä on suuri muutos ja yrityksen kasvu onkin lähes kokonaan lisääntyneen viennin ansiota.

– Erotumme muista suomalaisvalmistajista siinä, että Norja on päävientimarkkinamme, Winqvist toteaa. Yleensä Ruotsi on vahvoilla. Tämä on vaatinut pitkäaikaista ja päämäärätietoista työtä. Norjalaiset ovat vaativia asiakkaita, mutta onneksi suomalaisilla veneillä on erittäin hyvä maine ulkomailla.

Migi kuvaa tätä lyhyellä tarinalla: ”Kun ihmiset kyselevät norjalaisessa venenäyttelyssä, missä vene on valmistettu ja vastaus on että Suomessa, niin keskustelu tuotteen laadusta loppuu siihen. Naapuriosastolla esittelijä joutuu ehkä selittelemään pitempään, mistä vene on kotoisin”.

Kevyt organisaatio

AMT-Veneiden 34 palkallisesta työntekijästä ainoastaan kuusi henkilöä työskentelee yrityksen konttorissa. Toimitusjohtajalla on apunaan tehdaspäällikkö ja laminoinnista vastaava esimies sekä tietysti sisäänostaja ja muuta toimistohenkilökuntaa.

– Suomessa myynti tapahtuu yhteistyössä Brandtin kanssa eikä Migin oikeastaan tarvitse puuttua siihen. Jälleenmyyjiä on vajaat parikymmentä ympäri Suomea. Valtaosa veneistä myydään paketteina Honda-moottoreilla varustettuina.

– Trendi, jonka mukaan veneet rakennetaan kokonaan ajovalmiiksi tehtaalla voimistuu koko ajan, Winqvist kertoo. Yhä useamman veneen pohjamaalaus tehdään jo tehtaalla. Melkein jokaiseen veneeseen asennetaan jo karttaplotteri ja moottoriasennusten lukumäärä kasvaa myös koko ajan.

– AMT:llä pyrimme siihen, että teemme kaiken itse, hän jatkaa. Migi ja Ami keskustelevat keskenään lähes päivittäin siitä, mitä tehdään seuraavaksi. Ideoita pyöritellään ja Migi päättää kirjallisesti speksit seuraavalle mallille. Ami piirtää ne ja lopulliset 3D-kuvat tehdään tehtaalla. Muotit ja prototyypit valmistetaan itse. Kaikki langat halutaan pitää omissa käsissä.

– Tästä on jo muodostunut traditio, Winqvist toteaa. Käytämme myös melkein yksinomaan paikallisia, suomalaisia alihankkijoita. Tämä on tietoinen valinta. Esimerkkinä Essma ja VA-Varuste valmistavat tyynysarjamme, MP-Venekuomu ja VA-Varuste kuomut, Joros ruostumattomat osat ja Navix sekä Mastervolt sähkövarustuksen. Ainoastaan lasista tehdyt tuulilasit joudumme tuomaan Irlannista tai Norjasta.

– Lamavuosien aikana mietiskelin kyllä itsekseni, voiko pienveneitä valmistaa Suomessa, Mikael Winqvist päättää. Siis puhtaasti taloudellisessa mielessä. En puhunut tästä ääneen ja viimeiset vuodet ovat vahvistaneetkin, että kyllä voi. Mielestäni on tärkeää, että osaaminen säilyy Suomessa. Työkalut on yksinkertaista siirtää ulkomaille, mutta paluu kotimaahan ei ole helppoa.

Tämä artikkeli on lyhennelmä alkuperäisestä, joka on julkaistu Finnboat News -lehden numerossa 3/2016. Alkuperäinen teksti ja kuvat: Kari Wilén.