Käytettyjä konkareille ja keltanokille
Blogi 31.03.2025
”Saaristo näyttää ihan yhtä kauniilta vanhan kuin uuden veneen kannelta.”
Noin perusteli kokenut venevälittäjä, miksi kannattaisi hankkia vene nimenomaan käytettynä. Tokaisu on vastaan väittämätön.
Spekuloimme tuolloin uuden ja käytetyn välisen hintaeron vaikutusta veneilyyn sitten, kun hankinta on tehty. Miten vaikuttaa viihtymiseen joidenkin nykymukavuuksien puute, ja mitkä niistä mukavuuksista ovat oikeasti edes tärkeitä?
Esimerkkinä ajattelimme isoja matkapursia. Arvioimme uuden sellaisen hankintaan 400 000 euron budjetin. Laskimme, että pari-kolmekymmentä vuotta vanhan suunnilleen samoilla tiloilla saisi sadalla tonnilla kohtalaisen asiallisessa kunnossa. Vaikka käyttäisi vielä toiset sata tonnia perusteelliseen remonttiin, jäisi komeasti rahaa viettää sapattivuosi, vaikka Karibian-kierrokseen. Kyllä siinä jo sietää integroidun pressokeittimen puutteen.
Koska pidimme itseämme jonkin tasoisina asiantuntijoina, emme murehtineet yllätyksiä huoltokustannuksista. Tiesimme myös hyvin tarkkaan, millaista venettä olisimme etsineet. Meillä olisi ollut kaikki konkarien edut, jos olisimme oikeasti olleet kaupoille lähdössä.
On nimittäin niin, että parhaiten ja edullisimmin käytetyn veneen hankinnassa onnistuu se, jolla on eniten kokemusta. Eikä siis pelkästään raakaa teknistä tietoa veneistä, moottoreista ja varusteista. Mitä enemmän ja monipuolisemmin on käytännössä kokeillut omia tai kavereiden paatteja, sitä paremmin osaa valita juuri omaan käyttöön parhaiten sopivan veneen.
Sikäli oli erityisen harmittava uutinen, että Skipperi lopetti yhteiskäyttöveneiden Fleet-palvelunsa tänä keväänä. Se oli kyllä noussut suosituksi, mutta ilmeisesti ei sittenkään riittävästi. Onneksi veneiden suora vuokraus omistajilta jäi toimintaan, mutta veneilyyn hurahtamisen helppous otti kyllä pari taka-askelta.
Oli sitten aloittelija tai konkari, turvallisin tapa on ilman muuta uuden venepaketin hankinta vakiintuneesta alan liikkeestä. Näin on yhä, vaikka ne ajat lienevät pysyvästi takana, jolloin saattoi luottaa muutaman vuoden käytön jälkeen saavansa ainakin euromääräisesti omansa pois veneen myydessä. Kuluttajansuoja asiakkaan ja veneliikkeen välillä uutta tuotetta koskien on aivan eri luokkaa, kuin käytetyissä veneissä ylipäänsä ja yksityisten henkilöiden välisissä kaupoissa erityisesti.
Mutta kun hankinta on pakko tehdä sillä rahalla, mikä on käytettävissä, joskus pitää hyväksyä riskejä tai jäädä maihin. Onneksi ne riskit eivät ihan mahdottomia ole. Ylivoimaisesti suurin osa veneilijöistä on tullut lajin pariin juuri käytettyjen veneiden kautta ja selvinnyt pienillä tai korkeintaan keskinkertaisilla murheilla. Muutama nyrkkisääntö auttaa pitkälle.
Aluksi kannattaa olla hidas. Muiden kokemusta voi käyttää hyväksi, vaikka omassa tuttavapiirissä ei veneilijöitä olisi. Veneistä on aina kirjoitettu paljon ja vaikka perinteisten paperilehtien runsaus ei ole kuin ennen, niitä on yhä ja niiden sähköiset arkistot ovat helposti saavutettavissa. Melkein mistä tahansa myyntipalstoilla olevasta veneestä löytyy jokin testi tai esittely, kun hieman penkoo nettiä.
Oma ymmärrys kasvaa yllättävän nopeasti ihan vain käymällä katsomassa liikkeissä myytäviä veneitä. Utelias ja avoin keskustelu tulevista käyttöaikeista auttaa myyjiä ohjaamaan asiakkaan ensi-ihastusta kestävämpään vaihtoehtoon.
Seuraavaksi täytyy hillitä säästöhaluja ja uskoa omiin kunnostustaitoihin. Remontit tulevat aina suunniteltua kalliimmiksi ja kestävät pidempään. Etenkin, jos kunnostusta joutuu tekemään kesken veneilykauden. Ohje kuuluu, että viisainta on ostaa kallein, mihin on varaa. Samalla rahalla on parempi hankkia hyväkuntoinen pieni vene, kuin suuri kunnostusprojekti.
Ja kun oikealta vaikuttava vene löytyy, pitää uskaltaa lyödä kaupat lukkoon. Kun vesille pääsee omalla veneellä, oppimiskäyrä syöksähtää hurjaan nousuun. Tämän kevään reipas keltanokka on jo melkein merikarhu ensi kauden koittaessa, mutta jahkailijat pysyvät ikuisesti maakrapuina.

Bloggaaja on purjehdukseen erikoistuva freelance-toimittaja ja merimelonnan harrastaja Pasi Nuutinen (nuutispasi@gmail.com)