Mittaamattoman terveellinen harrastus

Blogi 16.04.2018

Katupölyn määrä hengitysilmassa on pian pahimmillaan Etelä-Suomen kaupungeissa, kertoivat uutiset. Sitten alkaa siitepölykausi. Punaisia silmiä, tukkoisia neniä ja karvastavia kurkkuja on tiedossa lähiviikoiksi kaikille. Allergikkojen ja astmaatikkojen oloa puistattaa edes ajatella.

Toinen uutinen kertoo jäiden lähtevän nyt vauhdilla ja vuorokauden keskilämpöjen nousevan. Tarvitaan vain muutama plussan puolella pysyttelevä yö, jotta tuoreet maalit saadaan veneiden pohjiin, sitten ne pääsevät vesille. Onneksi, sillä koskaan ei veneilyn terveysvaikutuksia huomaa niin selvästi, kuin juuri kevään pölykauden keskellä.

Muutama tunti ulapalla keventää hengitystä ja kirkastaa silmiä aivan uskomattomalla tavalla. Muutama tunti kotiin paluun jälkeen olo on lähes yhtä tuskainen kuin ennen lähtöä, valitettavasti.

Terveyden ja hyvinvoinnin lisääminen ovat aina kärjessä, kun perustellaan veneilyn hyödyllisyyttä kansakunnan mittakaavassa. Viimeksi kun – luojan kiitos onnistuneesti – torpattiin perussuomalaisten ja keskustapuolueen hankkeeksi kiteytynyttä veneiden verollepanoa. Hanke taisi kaatua kuitenkin muihin asioihin, vaikka veneilijöiltä kysyttäessä hyvän olon tavoittaminen lienee tärkeimpiä syitä harrastukseen. Sitä vain on vaikea mitata niin, että tulokset voi osoittaa rahana excel-taulukossa.

Tämä todettiin myös Liikenteen turvallisuusviratso TraFin vuoden takaisessa tutkimuksessa, jossa selvitettiin veneilyn määrää sekä sen taloudellisia ja ympäristövaikutuksia. Millaisia viihtyvyyttä ja terveyttä edistäviä kokemuksia veneilijät saavat, esitettiin lisätutkimuksen aiheeksi.

Luonnossa oleskelun vaikutuksia on kyllä tutkittu muuten, ja tuloksia voinee pitkälti soveltaa veneilyynkin.

Liikumme luonnossa reippaammin kuin sisätiloissa. Varsinaiset vaeltajat ovat luku sinänsä, mutta kun ilmiö toteutuu jo puistokävelyillä, miksei sitten saarten luontopoluilla?

Lisäksi jo vartin säännöllisen oleskelun luonnossa ihan istuskellenkin on todettu vähentävän stressiä, alentavan verenpainetta ja sykettä pitkävaikutteisesti sekä parantavan keskittymiskykyä. Rentoutuminen laukaisee lihasjännityksiä, samoin toimistotyöstä poikkeavat liikkeet ja asennot: päänsäryt ja kiputilat vähenevät. Tietotulvan keskeltä luonnonrauhaan siirtyminen vähentää stressiä, mikä voi vaikuttaa parantavasti yleiseen vastustuskykyyn.

Ehkä mielenkiintoisin vaikutus luonnossa oleskelulla on sosiaaliseen hyvinvointiin. Metsien samoojia tai luonnonsatamia koluavia veneilijöitä voi helposti kuvittelee erakkoluonteiksi, mutta tutkimusten mukaan todellisuus saattaa olla päinvastainen.

Luonnossa liikkuminen edistää sosiaalista hyvinvointia, se opettaa suhtatumaan myönteisemmin omaan itseensä ja sitä kautta muihin ihmisiin. Säännöllisesti luonnossa liikkuva ihminen kasvaakin entistä positiivisemmaksi ja yhteisöllisemmäksi – kuvittelenko vain, vai ovatko reissusta palaavat veneilijät keskimäärin rennompia ja seurallisempia kuin vasta lähdössä olevat?

Luonnon ”tuoksut, äänet sekä visuaaliset ja fyysiset aistimukset tuottavat kokonaisvaltaisen, moniaistisen hyvän olon kokemuksen, jonka vaikutus tuntuu ulkoilun jälkeenkin”, kuvaa Metsähallituksen Luontoon.fi -sivusto.

Runollista virastotekstiksi, mutta allekirjoitan.

Kliseinen viisastelu kysyy, mitä järkeä on missään harrastuksessa, etenkään veneilyssä?

Kun hyvän olon lisääntyminen on noin selvää, kysymys pitää kääntää toisin päin: Mitä järkeä on olla harrastamatta mitään, etenkään veneilyä?