Toisinliputtajan puolustus

Blogi 01.08.2016

Mielestäni veneen perälippua ei tarvitsisi eikä pitäisi laskea satamissa yöksi.

Juridisesti saatan olla väärässä, joskin tämän voisivat minua lainoppineemmat vahvistaa tai kumota.

”Laki Suomen lipusta” (lähteenä finlex.fi) sanoo 4. pykälässään, että jokaisella on oikeus liputtaa kansallislipullaan, tai huvialuksessa sen paikalla vahvistetulla erikoislipulla (pursilippu) sen mukaan, kuin siitä asetuksella erikseen säädetään. Lain 9. pykälä sanoo, että tarkempia säännöksiä lain soveltamisesta ja liputuksesta annetaan asetuksella.

Asetuksen ”Liputuksesta Suomen lipulla” (finlex.fi) 4. pykälä määrää liputuksen alkamaan kello 8 ja päättymään ”auringon laskiessa, kuitenkin viimeistään kello 21, jollei viraston tai laitoksen päällikkö paikallisten olosuhteiden tai muun syyn perusteella toisin määrää.”

Maallikkona haluaisin lukea tuon niin, että se koskee virastoja, laitoksia ja sen sellaisia. Eikö siis yksityinen kansalainen voisi ottaa vastaavat vapaudet tulkita paikallisia olosuhteita ja muita syitä, onhan hän oma päällikkönsä?

Vallitseva ja vakiintunut tapa toki on lipunlasku satamissa kello 21. Vakiintuneella tavalla ymmärtääkseni voi olla isokin painoarvo lain tulkinnassa. Mutta tavat voivat muuttua ja muuttuvat ajan myötä.

Veneiden liputuskäytännössä muutosta kohti painavia perusteita ovat ennen kaikkea käytännöllisyys ja mukavuus. Olen kuullut sellaisiakin toiveita, että satamanpitäjien pitäisi soittaa fanfaareita tai ampua kanuunanlaukauksia lipunlaskun merkiksi. Minusta olisi silkkaa häirintää patistaa ihmiset kesken uniensa, illallistensa, nuotiotulistelujensa, peliensä ja leikkiensä säntäilemään vanhaa muodollisuutta noudattamaan.

Järkisyytä en millään keksi sille, miksi lippu ei saisi yössäkin liehua? Ei se tunnu häiritsevän niissä maissa, missä vastaavaa tapaa ei ole.

Ulkomailta olen myös kuullut järkiperusteen sille, miksi lippu nimenomaan pitäisi jättää yöksi. Suuremmissa satamissa, joissa on sekä vierasveneitä että paikallisia, lippu kertoo sataman turvallisuudesta vastaaville yhdellä vilkaisulla, missä veneissä on ihmisiä sisällä. Eli keitä varoitetaan ja pelastetaan ensin hädän tullen.

Asia ei ole sen kokoinen, että viitsisin siitä käytännössä kinastella. Satamissa, joissa veneitä on enemmän ja muut laskevat lippunsa, minäkin otan sen pois. En ehkä ihan tasan yhdeksältä, ja usein vasta muutaman kummeksuvan katseen jälkeen, mutta kuitenkin.

Vastaavasti toivon suvaitsevuutta niiltäkin, jotka perinteeseen suhtautuvat omistautuneemmin. Koputtelu veneen kylkeen tuntuu ikävältä, luvatta veneeseen tunkeutuminen minun lippuni laskemiseksi jo törkeältä käytökseltä.

Kyse ei nimittäin ole siitä, että kunnioituksessani Suomen lippua kohtaan olisi puutteita. Se on asia, joka ei ole muodollisuuksista kiinni.